Monen maan kirjoitettu historia on tunnetusti miehinen, niin myös Suomen. Naiset ovat voineet kyllä päästä historian valokeilaan, mutta usein tämän on tapahtunut sattuman kautta. Kuninkaan tytär on noussut valtaistuimelle miespuolisen perijän puuttuessa tai varakkaan kauppiaan leski on perinyt mittavan omaisuuden ja liiketoiminnan.
Kätilö pitelee ensimmäistä vuonna 1950 syntynyttä helsinkiläistä. Kätilöammatti ulottuu kuitenkin satojen vuosien taa. Rajattu kuva, alkuperäinen nähtävillä Finnassa. Hugo Sundtsröm, Helsingin kaupunginmuseo.
Naishistoria on katsonut tarkkaavaisesti yhteiskunnan marginaaleihin 1970-luvulta alkaen. Tutkijoiden työ osoittaa, että naiset ovat pystyneet saavuttamaan merkittävän aseman yhteisöissään, esimerkiksi aviomiehensä tasaveroisena kumppaneina. Tutkimusten yhteydessä on puhuttu toimijuudesta, jossa käytännön elämä uhmaa yksinkertaistuksia. Silti mielikuviamme painavat lähdeaineistoihin piirtyneet viralliset rajoitukset: niissä mies on asetettu perheen pääksi, naisten koulutus- ja ammattipolut suljettu. Heitä ei nimitetty virkoihin, eivätkä he voineet ryhtyä sen pahemmin kauppiaiksi kuin käsityöläisiksi.
Eräs ammattiryhmä tekee kuitenkin sääntöön poikkeuksen. 1700-luvulla Ruotsi alkoi monien Euroopan maiden tavoin kouluttaa määrätietoisesti kätilöitä. Lue loppuun
Alaviitteitä 
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.